Mitä judo on?

 

Judon aloittamiselle jokainen ikä on sopiva.

Fudoshin Rauma ry tarjoaa mahdollisuuden harjoitella judoa jo 4-vuotiaista alkaen. Mitä nuorempana aloittaa sen paremmat mahdollisuudet on elinikäisen oppimisen aikana omaksua vaikeatkin tekniikat niin, että ne ovat mahdollisimman luontevia.

Tärkeintä on kuitenkin opetella käytöstapoja ja toisen kunnioittamisen periaatetta. Itsensä hallitseva ja judon periaatteet tunteva judoka on fyysisesti ja erityisesti henkisesti vahva myös judotatamin ulkopuolella.

Aivan pienimmät opettelevat judoa luonnollisesti leikin varjolla. Iän karttumisen myötä opetellaan vaikeampia asioita.

 

Judo esiintyi olympialaisissa ensimmäistä kertaa Tokiossa 1964. Siitä lähtien lajin suosio on kasvanut nopeasti maailman levinneimmäksi ja harrastajamäärältään suurimmaksi kamppailu urheilulajiksi. Judon juuret ovat kuitenkin syvällä Japanin historiassa ja samurai-perinteissä.

Judon perusti kasvatustieteiden tohtori Jigoro Kano (1860-1938). Kano oli lapsuudessaan sairaalloinen ja fyysisesti heikko. Hän oivalsi jo varhaisnuoruudessaan säännöllisen liikunnan terveellisen vaikutuksen ja harrasti useita eri urheilulajeja: hän pelasi baseballia, souti, voimisteli ja lenkkeili. Perheensä samuraitaustan vuoksi Kano perehtyi myös Ju-Jutsuun, nykyäänkin hyvin tunnettuun lajiin. Kano ryhtyi harjoittelemaan Ju-Jutsua ahkerasti ja määrätietoisesti.

Kano halusi yhdistää urheiluun kasvatuksellisen merkityksen. Vuonna 1882 Kano perusti oman harjoitussalin, ja ryhtyi opettamaan lajia, jonka hän nimesi Judoksi. Kano pyrki luomaan urheilulajin, jossa tavoitteena oli henkinen kasvaminen hyvän fyysisen kunnon ja huippuluokan ottelutaitojen kautta.

Judo perustuu joustavuuteen, "periksi antamiseen" kuin pajunoksa, joka joustaa lumitaakan alta ja palaa aiempaan muotoonsa ehjänä. Kanon periaatteisiin kuuluu taloudellinen ja mahdollisimman tehokas voiman käyttö, maksimaalisen tehon periaate. Kanon mukaan, kuten myös fysiikan lakien, itseään vahvempaa ei voi voittaa voimalla. Jos itseään vahvempi vastustaja työntää, tulee joustaa ja horjuttaa vastustaja tasapainosta. Kun vastustajan tukipiste siirtyy hänen tukialueensa ulkopuolelle, hän on pois tasapainosta ja heikko. Tällöin hänet on helppo voittaa vähäisemmälläkin voiman käytöllä.

Judon ylevät periaatteet herättivät 1800-luvun lopun Japanissa kunnioitusta, mutta sen tehoa epäiltiin. Vuonna 1886 Japanissa etsittiin poliiseille sopivaa kamppailulajia ja haluttiin selvittää, mikä laji olisi paras. Järjestettiin ottelu kuuluisan Ju-Jutsukoulun ja Kanon judokoulun, Kodokanin, välillä. Molemmat asettivat 15 parasta oppilastaan kilpailuun. Kanon judokat saavuttivat 13 voittoa. 2 ottelua päättyi tasan. Pian tämän jälkeen Judosta tuli myös pakollinen oppiaine kouluissa. Suomeen Judo tuli 1950-luvulla.

Judo opettaa kohteliaisuutta, nöyryyttä ja toisen ihmisen kunnioittamista. Judo on laji, jota harjoitellaan yhdessä. Siksi siihen sisältyy voimakkaasti Kanon yhteisen hyvän periaate. Kovan ottelun jälkeen, vaikkakin se olisi päätynyt tappioon, itseensä voi olla tyytyväinen, jos on antanut kaikkensa ja kehittynyt. Judossa pyritään kehittymään yhdessä jatkuvasti kovemmaksi ottelijaksi. Samuraihenki kuuluu judon syvimpään olemukseen. Koskaan ei saa antaa periksi - luja tahto mahdollistaa kaiken!

Judotekniikat

Judotekniikoihin kuuluvat heitot, sidonnat, käsilukot ja kuristukset. Judotekniikoista on karsittu sellaiset liikkeet, joista voi seurata vakava loukkaantuminen. Harjoitellessaan Ju-Jutsua, Jigoro Kano oli huomannut, että useiden harjoittelu keskeytyi loukkaantumiseen ja että kaikkia liikkeitä ei voitu käytännössä suorittaa täydellä teholla niiden vaarallisuuden vuoksi. Juuri tämä hidasti harjoittelijoiden kehittymistä.

Judossa lukot tehdään kyynärniveleen. Esimerkiksi polvi- ja rannelukot on kielletty kilpailuissa. Kyynärniveleen tehtävä lukko on turvallinen, koska kipu tuntuu huomattavasti ennen vakavien vaurioiden syntymistä. Lukkoja ja kuristuksia ei kuitenkaan harjoitella täysipainoisesti kuin vasta 15-vuotiaina.

Judoheitot ovat näyttäviä. Judoheittoja on lukuisia kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Heitot perustuvat aina vastustajan voimankäyttöön. Judoheittojen teho ei perustukaan fyysiseen voimaan vaan ajoitukseen, tekniikkaan ja kovaan harjoitteluun.

Judokilpailut

Tärkeä osa judoa on kilpailu, eli shiai. Judokilpailujen tavoitteena on itsensä kehittäminen ja itsensä haastaminen yhä parempiin suorituksiin. Jos voitat kaikki vastustajasi helposti, tarvitset silloin kovempia vastustajia. Menestys judossa ei ole kiinni lahjakkuudesta vaan sisusta ja tahdosta kehittyä yhä paremmaksi. Matka juniorista vaikka Suomenmestariksi tai jopa olympiavoittajaksi on pitkä ja siihen mahtuu paljon vastoinkäymisiä. Ne jotka eivät lannistu saattavat toteuttaa unelmansa. Se on itsestä kiinni kuten elämässä yleensäkin.